Skip to main content

Harriet Piekkola Meedio, Mediaalinen Voimavarakouluttaja®

Stenbäckinkatu 3 LH 31, katutaso 00250 HELSINKI

Aloitus
Henkiset lait
Yksityiset tulkinnat
Energiahoidot
Kodin/paikan puhdistus
Regressiohoidot
Koulutukset
Yhteystiedot
Site Map
Member Login
Ajankohtaista
Voimaa
Haastattelut/Linkit
Valokuvia
Meediotilaisuus
Ajatuksia
Kirjallisuutta
          

      

       Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa….

        
  

                          Tee elämästäsi ruusu, joka puhuu hiljaa tuoksunsa kielellä

 

                                           Tee hyvää, ole hyvä, näe hyvää


                                            Aloita päivä Rakkaudella


                                            Vietä päivä Rakkaudella


                                            Täytä päivä Rakkaudella


                                            Lopeta päivä Rakkaudella

 

          Mietiskele totuutta, niin havaitset, että olet vain loistava kupla vedessä                                                           

          Usko itseemme ja maailmankaikkeuteen muodostavat suuruuden salaisuuden,


          sillä maailmankaikkeus on Rakkaus

 

          Vain hiljaisuuden syvyydessä voi maailmankaikkeuden ääni kuulua


                                                         



Ilman yksinäisyyttä rakkaus ei pysy pitkään ihmisen rinnalla.
Rakkauskin näet kaipaa lepoa, niin että se voisi tehdä matkaa taivaalla ja tulla esiin muissa muodoissa.
Ilman yksinäisyyttä ainutkaan kasvi tai eläin ei selviä hengissä, ainutkaan maa ei tuota pitkään, ainutkaan lapsi ei opi elämästä, ainutkaan taiteilija ei kykene luomaan, ainutkaan työ ei pysty kasvamaan ja kehittymään.
Yksinäisyys ei ole rakkauden puutetta vaan se täydentää rakkautta.
Yksinäisyys ei tarkoita seuran puutetta vaan sitä, että sielumme saa sillä hetkellä keskustella vapaasti kanssamme ja auttaa meitä päättämään mitä teemme elämässämme.
Olkoot siunattuja ne jotka eivät pelkää yksinäisyyttä, jotka eivät kavahda omaa seuraansa eivätkä etsi epätoivoisesti jotain aikansa kuluksi, viihtyäkseen tai arvostellakseen muita.
Ihminen joka ei ole koskaan yksin ei tunne enää itseään. (Paulo Coelho, Accaran kirjoitukset)




2012

Sitä että edes häivähtävän hetken uskaltaa olla suurempi kuin onkaan,

jättää ohjakset hyvyydelle ja kauneudelle,

sitä kutsutaan täydellä syyllä mahdollisuudeksi tulla ihmiseksi



Tammikuu     (Tommy Tabermann)


Jotta pääsisi perille on eksyttävä tieltä

joka pääsee perille oppii että hetken kuluttua

on taas jatkettava matkaa

Joka ei koskaan putoa raiteilta ja mene rikki

jatkaa aina samaa rataa ja on turvassa suurelta murheelta ja suurelta onnelta

 

Helmikuu


Viimeiseksi sanaksi Suudelma on paras


Maaliskuu


Männynneulasin ompelee Äiti tuuli,

ja minun luomieni

parantumattomat haavat

ovat hetken ummessa,

täynnä hyvien unien hymyilevää pitsiä


Huhtikuu


Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä.

Älä sano katsotaan  huomenna jos voit jo tänään sanoa ei.

Älä sano lintu kuin lintu, sano pääskynen tai haukka.

Älä sano kukka kuin kukka, sano  keltavuokko, Anemone ranunculoides, ja  kissankello.


Älä sano , no olkoon, jos voikukista aletaan  keittää heikoille keittoa

ja kissankelloilla halutaan soittaa muurahaisillekin sapeli kouraan.

Älä sano , samapa tuo, silläkin uhalla että sinut heitetään vailla

vettä ja paitaa pimeään, kylmään.

Älä pelkää yksinäisyyttä, ehkä se on pelkkä  tauko  ennen loppusoiton

pitkää, kiivasta syleilyä.

Älä huokaa jos sinun on huudettava.

Älä huuda jos kuiskauskin rikkoisi kurkiaurat matkalla rinnasta rintaan, särkisi ikuisesti aran aistimme.


Älä, älä  koskaan suutele otsalle

jos voit suudella suoraan suulle.


Toukokuu


En minä ole mikään haihattelija,

minä en rakenna

linnojani kivestä,

vaan pilvistä,

ukkospilvistä poutapilvistä

tähtien höyhentyynyistä.

Vai onko kukaan koskaan  vallannut

ryöstänyt

tuulen rikkaudet?


Kesäkuu

Olisipa kaipaus viiniä,

ympäripäissäni,

minä odottaisin sinua.


Heinäkuu

Virtaa älä pelkää

virtaavia paikkoja ,

syviä pyörteisiä

Ne ovat välissä,

virrat, syvät paikat

Aina välissä

matkalla jonnekin

Virtaa älä pelkää,

kierrä kaukaa

Kaukana toiset

tyynet, pahemmat

Virtaa älä pelkää,

pelkää tyyntä

kun et enää

pelkää virtaa.


Elokuu

Haaveet tulevat

ja haaveet menevät,

tyhjätaskut, kulkurit,

pilvenhattaran lailla lähtevät

sinne minne

tuuli milloinkin maleksii

Haaveet tulevat

ja menevät,

kädettömät ja jalattomat, tahtoa vailla

Mutta unelmat, lapsen kaltaiset,

siis laskuttamatta rakastavat,

tarttuvat sinua kädestä

kaksin käsin,

vievät eivätkä päästä:

kaikkialla,

vaikka missä,

nuoli rinnassa,

olet perillä: sinä rakastat



Syyskuu


Sade, kastele maan haljenneet huulet viljan lempeäksi hymyksi

Sade, älä yllätä koditonta lehdettömän puun tiellä

Sade, älä hukuta riisiä tyhjiksi kupeiksi

Sade, pese sokeiden silmistä unien imelä

Sade, kastele hyökkääjien aseista ruuti

Sade, pese mullasta iäksi veri

Sade, ojenna kätesi ruusuille ja siemeniä suuteleville

Sade, aivan kuin joku itkisi, ilosta



Lokakuu

 

Annoin sinulle höyhenen

ja sinä sanoit sitä siiveksi

Annoin sinulle murusen

ja sinä sanoit sitä leiväksi

Annoin sinulle tilkkasen

ja sinä sanoit sitä mereksi

Niin paljon sinä

minulle annoit:

meren, siivet, leivän

Mitähän olisin saanut

jos olisin uskaltanut

antaa vähän enemmän?


Marraskuu


Epäröinnin kynnyksellä kysy

kuinka paljon rohkeutta

uskallat tänään

jättää käyttämättä?